22 joulukuuta 2023

Laphroaig Quarter Cask, 48% (+-2010)

Tuli aika avata tämäkin pullo, vuonna 2012 synttärilahjaksi saatu vanha kunnon lappari. Tämä oli tosi kiva avata, koska siitä on todella pitkä aika kun tätä olen maistanut. Näissä vanhemmissa pulloissa on kyllä hienot etiketit verrattuna uusiin.

Tämän pullotteen juttuhan on nimensä mukaisesti neljänneskokoiset tynnyrit (Quarter Casks). Pienemmät tynnyrit tuo suuremman vaikutuksen tisleeseen puun pinta-alan kosketuksen kasvaessa suhteessa isompiin tynnyreihin. Tämä käytännössä tarkoittaa "nopeampaa" kypksymistä, ainakin puun aromit tarttuu nopeammin tisleeseen. Ja koska tämä on nuorempaa kuin esimerkiksi 10-vuotias peruspullote, on odotettavissa turpeisempaa räväkkyyttä.  

Laphroaig Quarter Cask, 48% (2010)

Tuoksu lyö turvenyrkillä naamaan. Makea, semilikainen tervanyrkki. Raikasta merellisyyttä joka sekoittuu likaisempaan nuotiosavuun. Tuoksussa kyllä tapahtuu paljon.

Maku on yllättäen jopa rauhallisempi kuin tuoksu antaisi olettaa. Mutta silti tässä tapahtuu paljon. Tervaa, vaniljaa, lääkemäisyyttä, nuotiosavua, mietoa rasvaisuutta, merellistä mineraalisuutta. Tavallaan semi-likainen profiili, mutta löytyy myös puhtaampaa ja raikkaampaa turpeisuutta. Onhan tämä klassikko ja tarjoilee niin paljon makua siihen sen aikaiseen hintaan, että hirvittää.



17 joulukuuta 2023

Glenmorangie Signet, 46% OB

Plop! Yli 10 vuotta sitten hankittu Glenmorangie auki. Jotenkin opin aikanaan tästä pitämään, vaikka ei tämä mikään tajunnanräjäyttävä viski koskaan ollutkaan. Entä nyt, kymmenen vuotta myöhemmin? Makuaisti kuitenkin aina kehittyy ja siinä todennäköisesti jotakin voi muuttua ajan saatossa.

Ikämerkitsemätön viski, joka sillon alkujaan saattoi sisältää myös hyvin iäkästäkin viskiä (jopa 30yo), mutta mitään tarkkoja osuuksia ei kerrottu ja todennäköisestihän iäkkään viskin osuus on ollut hyvin pieni. Valmistuksessa on käytetty paahdettua suklaamallasta, joka on hyvinkin tuttu tumman oluen ystäville. Aikanaan tästä maksoin 90-100€, nykyversion hinta liikkuu 140-170€ tietämillä riippuen lähteestä. 

Glenmorangie Signet, 2010, 46% (OB)

Tuoksussa toffeesuklaakonvehtia, karamellisoitua appelsiinia ja suklaamaltaisuutta. Hieman kahvimaisia vivahteita ja kaunista nahkaisuutta. Lasiajan jälkeen antiikkisia vivahteita (kuten aiemmissa nuiteissani, pölyistä vanhaa huonekalua jne), lisää nahkaisuutta ja appelsiinia taustalla. Kiva tuoksu!

Maussa lämmintä suklaista maltaisuutta, kermakaramellia ja maitokaakaota. Vivahteita karamellisoidusta appelsiinista, creme bruleeta ja muscovadosokeria. Jälkimaku on syvä ja leveä. Hieman maustekakkua, pehmeää paahteista maltaisuutta ja uuniomenaa. Pitkä jälkimaku.

Maku on tasapainoinen ja omaa hyvää syvyyttä. Kyllä tässä tuoksun ja maun perusteella minusta löytyy iäkkään viskin piirteitä helposti. Aika toista maata kuin muutama muu uudempi (modernimpi) maistamani Glenmorangie.



18 marraskuuta 2023

Aina ei osu ja uppoa, ainakaan alkuun. Tämä pullo tuli hankittua huutokaupasta joitain vuosia sitten. Heräteostos sinänsä, mutta odotuksena oli sellainen yleishyvä vanhanliiton keltainen viski.

Noh, se sanoi plop muutama kuukausi sitten. Korkki tietysti tuhanteen osaan, tietysti. Pullon täyttöaste (fill level) oli aika hyvä, näissä keraamisissa kun aina ei voi tietää ja yleensä haihtuu tehokkaasti.

Glenturret 1972, 43%, OB, (37.5cl, 1980’s)

Ensimaisto yllätti! En odottanut reilumpaa kuivasherryisyyttä, eli paljon vanhaa sherrytynnyrin aromeja. Saattoi olla myös ehkä yleisesti sellaista tammitynnyriä ja ikään kuin sherrybodegan varaston ilmapiiri. 

Vahva kuiva mokkaisuus, suklaa ja nahkaakin tuoksussa. Maussa tuli laventelia alkumakuun, mutta se väistyi loppua kohden. Mokkaa, appelsiinia ja hieman maitosuklaatakin.

Useampi maisto jälkikäteen ja laventeli on korostunut. Piti oikein luntata muualta. Omasta mielestä tässä on laventelia, mutta esim. sille allerginen Serge (Whiskyfun.com) ei mainitse siitä mitään. Hän on tästä tykännyt enemmänkin (90pts).

Harmi sinänsä tämä laventeli, sillä valitettavasti minulle on muutaman vahvasti laventelisen Bowmoren jälkeen alkanut tulemaan "allergisia" oireita siihen, ei meinaa päästä eroon siitä mummon vanhasta käsirasvamausta millään. Ennen jos laventelia oli pikkuisen, niin se oli oikein jees. Nyt tuntuu mahdottomalta jos sitä on vähänkin liikaa.



29 heinäkuuta 2022

Nikka Yoichi Single Malt, 45% (OB)

Nykyään japanilaisia viskejä on vaikea harrastaa, ellei omaa erittäin paksua lompakkoa. Onneksi nyt sentään jotakin uuttakin tehdään huokeampaan hintaan, olkoonkin ettei ikämerkintöjä kannata odottaa näiltä. 

Alkoonkin tullut tulokas (78€) löytyi St. Urho's Pubista, hintaa 7€/2cl. Tästä on kuulunut positiivisia kommentteja ja lähtökohtaisesti kiinnostava itselle, joten piti maistaa.

Nikka Yoichi Single Malt, 45% (OB)

Tuoksussa päärynää, sitruunaa, hyvin hentoa turvetta, raikasta vihreää hedelmää (omena, rypäle?). Ajan kanssa kehittyy kypsempää hedelmäisyyttä ja maltaisuus nostaa päätä. 

Maussa aika samoilla linjoilla, omenaa, päärynää, hieman ruohoisuutta ja kuivaa heinää, turvetta enemmän kuin tuoksussa, mutta silti ollaan sellaisessa hennossa taustaturpeessa (joka on oikein hyvä tässä). Jälkimakuun mennessä mietoa viljaisuutta, tammea ja vihreää rypälettä.

Täytyy sanoa, että oikein jees ikämerkinnätön Japsi. Ja tämä sentään nimenomaan on japanilainen juuriaan myöten ja siksi varmaan laadukas onkin, siellä ei usein ole tapana tehdä asioita "sinne päin"!