15 toukokuuta 2017

Whyte & Mackay 22yo

Sekoitteiden maailmasta iäkkäämpi ehdokas maisteluun. Maistoin taannoin tämän brändin "Old Luxury" 19yo versiota, joka ei todellakaan tehnyt vaikutusta. Musitikuvissa tuossa häiritsi kuminen ja jopa hieman käyneen oloinen hedelmäisyys, joka häiritsi paljon. Lisäksi se oli pliisu. Nyt ajattelin kokeilla hitusen vanhempaa, josko ikä olisi tuonut paremman sekoitteen.

Whyte & Mackay valmistaa useampaa versiota sekoitteestaan. Tunnetuin ja tavallisin lienee Special, jota mainostetaan "double marriage" -lausekkeella. Tarkoittaa, että ensimmäinen yhteenliittäminen on noin 35-45 mallasviskin läjä, jonka iät huitelee noin 4-8 vuoden tienoilla ja näiden annetaan muhia keskenään noin 3-8 kuukauden ajan. Toinen naittaminen on jyväviskeillä (saman ikäistä kuin mallasviski), jotka sekoittuu maltaisiin muutaman lisäkuukauden.

Vaikka yllä oleva kuulostaa ihan jepalta, niin itse viskihän on aika.... noh... kuraa. Tuoko sitten tämän 22-vuotiaan paremmin mietityt sekoitukset ja ikä helpotusta, niin ainakin toivottavaa olisi, sillä hintakin on luokkaa kolmin-nelinkertainen.


Whyte & Mackay 22yo, 43%

Tuoksussa on jo iäkästä tuntua. Sherryinen ja ex-bourbonkypsytetyn viskin liitto on mukavassa sovussa. Reilusti mokkaisuutta ja hieman suklaisuutta, tammitynnyriä (vanhemman oloista) ja selkeästi laadukkaamman oloroso-sherrytynnyrin aromia. Ajan kanssa toffeisuus korostuu kahvin kanssa. Yllättävän tasapainoinen ja "ei-sekoiteviskimäinen".

Maussa blendin pehmeyttä ja rauhallisuutta, joka on kuitenkin intensiivisempää kuin perusblendit. Ikä tässä tuntuu huomattavasti. Speysiden sherryinen profiili on laadukkaasti esillä – olorosotynnyrin parhaita puolia. Mokkaa, suklaata, toffeeta ja tummia kuivia hedelmiä reilusti. Mietoa kihelmöintiä, joka muistuttaa yli 40% vahvuudesta. Jälkimaku rauhallisen sherryinen ja melko pitkä blendille. Mukavan sherryinen. Hyvä sekoiteviski.


12 toukokuuta 2017

Boulevard Smokestack Series: Funkier Pumpkin

Pääsiäinenhän oli ja meni, mutta vasta nyt sain motivaation purkaa mökkeilyn ohessa nautittuja oluita. Ei ole muuten kelit paljoa kehittyneet pääsiäisestä täällä eteläisessä Suomessa. Yksi niistä oli Boulevard Brewingin isossa pullokoossa löytyvä Smokestack Seriesin Funkier Pumpkin.

Tykkään kurpitsaoluesta (kunhan ei ole överimausteinen) ja tykkään brettanomyces hiivakannan käytöstä oluessa, joten tämä oli varma nakki. Ostin Systembolagetista pullon alkuvuodesta ja nyt harmittaa etten ostanut toista. Hintaa tällä oli sen 18-20€. Olut on Boulevardin Funky Pumpkiniin (siis eri olut) pohjautuva olut, jossa brettan on annettu viilliinnyttää olutta pidemmälle. Olisiko myös kypsytys tapahtunut tammisammioissa/-tynnyreissä teräksisten sijaan?


Boulevard Smokestack Series: Funkier Pumpkin, 8,5%

Tuoksusta huokuu mausteinen villihiivaisuus. Juuri sitä mitä odotin. Hapanta hedelmäisyyttä, jossa mausteinen kurpitsa hyvin esillä. Kanelia, neilikkaa, eikä nämä ole liian vahvana. Makea mausteisuus tasapainoilee brettan kanssa. Hieno tuoksu.

Maussa hapan alku ottaa mausteisen kurpitsan mukaansa. Mausteisuus on selkeää, mutta ennen makupaletin keskivaihetta happamuus taittaa oluen kuivan nahkeuden puolelle. Hyvä näin. Happamuus on selvä brettavaltainen ja sellaista keskivahvaa - ei jätä kovin hapanta fiilistä. Kokonaisuudessaan hyvä, mukavan juotava ja kevyen mausteinen brettaolut. Tätä kaipaa lisää.


08 toukokuuta 2017

Alkosta: Nøgne Ø # 100

arley Winehan oli yksi niistä oluttyyleistä, joista en itse erityisemmin välitä. Monesti raskaan makean maltaisia ja alkoholikin saattaa uhota. Mutta kun viimeksi oli se Scotch Ale, josta en myöskään erityisemmin ylensä välitä, ja se oli silti erinomainen, niin miksi ei ottaa tähän väliin paras barley wine jonka tiedän?

Juu tässä päästään heti siihen, että eihän Ø # 100 ole barley wine. Itse voisin lokeroida tämän barley wineksi, varsinkin ikääntyneenä. Imperial IPA on se lokero, johon tämä kait myös lokeroituu, mutta minusta tässä on niin suuri mallasveto (ja makeutta), että humalainen barley wine menee yhtä hyvin. Makuasioita sanoi... enkä ole oluttyylin viilaaja....


Muutama viikko sitten maistoin tästä noin neljä vuotta kellarissa olleen yksilön ja tämä oli saanut reilusti imelää maltaisuutta ja pehmeää tummaa kuivattua hedelmäisyyttä, sekä humalointi oli pehmennyt taka-alalle. Nyt maistossa on Alkosta 9,52€ irtoava tuore yksilö erästä 1740A, joka on pantu 4.1.2017. Oluthan on nimetty Nognen sadannen oluterän mukaan. Kuvat on nyt mitä on, koska oluthetki tuli ex temporena ja oli sen verta nautinnollinen, että kamera ei kerkinyt mukaan.


Nøgne Ø # 100, 10% (batch# 1740A)

Tuoksu on kutsuvan maltainen, paksun fariisisokerinen, jossa humalan katkeruuden voi aistia havuina, sammaleina ja mietona lakritsina. Paahteisuutta on ja se on sellaista rapeaksi paahdetun miedon makean ja tummahkon leivän tuoksua. Tasapaino on tässä upea – sopivasti makeutta, paahteisuutta, humalaa ja maltaisuutta.

Maussa mennään samoilla viitoilla, eli maltaisuus ja humala käsi kädessä ja hienosti sovussa. Leipää, makeaa leipää, greippiä, kahvia, fariinisokeria, miedosti lakritsia, tummia hedelmiä, havuja.... huh. Onpa makuja kerrakseen. Suutuntuma paksuhko ja hieman siirappinenkin, mutta ei tahmea. Hiilihapotkin sopivan alhaiset. Onko tässä mitään parannettavaa? Kypsytettyyn versioon verrattuna selvästi humalaisempi ja vähemmän makea. Minusta tämä on tuoreena parempi. Loistava olut.


06 toukokuuta 2017

Alkosta: Founders Backwoods Bastard

Jännän äärellä. Foundersin olut, joka on taas kypsytetty tynnyreissä. Jokunen aika sitten Founders julkaisu lisää tynnyrikypsytetyn sarjan oluita. Toivottavasti saamme nauttia niistä Suomessakin. Ennen niitä kuitenkin tämä vaatimattomat 100/100 Ratebeerissä saanut Scotch Ale -tyylin edustaja.

En ole itse Scotch Alen ystävä. Yleensä niissä tökkii makeus, imelähkö ohut maltaisuus, tai alkoholisuus. Tai sitten olen maistellut vain vääriä oluita. Tämä takametsien paskiainen on tynnyrikypsytetty ja olisiko jopa bourbontynnyreissä, joissa on ollut jo myös skottiviskiä. Tarkempia speksejä en tiedä, mutta maine ainakin puhuu jo oston puolesta. Pullo ostettu Alkosta, hintaan 7,99€.


Founders Backwoods Bastard, 11,1%

Tuoksu on runsaan kermakaramellinen, toffeinen ja kaurakeksinen. Tammitynnyrin mausteinen tammisuus tulee vahvasti kermatoffeen kera. Maitokahvia ja miedosti makeaa maitosuklaata. Tuoksu on aika makean oloinen ja reilun tamminen. Selkeästi makean maltaista kypsytetyn oluen aromia.

Maku puolestaan ei lyö niin makeana ja toffeisena kuin tuoksun jälkeen odotin. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hiemanm kuohkeakin. Vähän hiilihappoja. Maitokahvia, kermakaramelliä ja makeaa maltaisuutta. "Keltaisen" skottiviskin aromiakin. Keskivaiheilla kuivattava mieto paahde ja kevyt katkeruus. Jälkimakuun mennessä lisää tammisuutta vaniljan ja kookoksen kera, sekä kuivattua hedelmäisyyttä.

Makeutta löytyy, etenkin alussa, mutta hienosti se taittuu loppua kohden, eikä alkoholisuus häiritse missään vaiheessa. Hieno olut, paras maistamani kategoriassaan.